* WAU mikä viikonloppu!!! *

Huh, hääviikonloppu on nyt takana ja voin vain sanoa, että lauantai oli elämäni upein päivä!!!
En voi kylliksi kiittää juhlan mahdollistaneita kaasoja, bestmanejä, vanhempiamme ja muita läheisiä.

Kaikki oli sellaista ilon ja rakkauden kavalkaadia, että oksat pois :D Päivään mahtui paljon ja muutama yllätysmuuttujakin sekoitti hieman ohjelmaa, mutta lopputuloksena oli usean vieraankin suusta kuultu "parhaat häät ikinä".

Tässä bestmanin nappaama kännykkäkuva, kun ollaan ottamassa kuvaajan kanssa potretteja.
En malta odottaa, että saisin käsiini kuvaajien otokset. Valotan sitten hieman paremmin hääjärjestelyjä, hääpäivää ja juhlamme yksityiskohtia.

Koitan myös vastailla ihaniin kysymyksiin, joita sain useammastakin lähteestä edellisviikkojen aikana.

Eat DRINK and be Married!

Drinkkipöytä on pyörinyt mielessäni pitkään. Aluksi ajattelimme tilata baarimikon sekoittelemaan muutamaa hyvää drinkkiä vieraillemme. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että tämä tulee aivan liian kalliiksi ja toisaalta vieraat joutuvat myös odottelemaan juomiaan turhan kauan.

Jo jonkin aikaa trendinä olleet hanalliset booliastiat ovat tulleet eteen useassa blogissa ja niistä onkin kehittynyt monien häiden vakiovaruste. Eikä ihme, sillä ne ovat tyylikäs tapa tarjota juomasekoituksia. Booleja voi kätevästi tehdä valmiiksi suuremman määrän ja varmistaa vain astioiden täyttö. Mekin kallistuimme hanallisiin booliastioihin yksittäisten drinkkien sijaan. Päätimme vuokrata astiat, sillä haluamme minimoida ylimääräisen tavaran hamstraamisen. Näitä tulee kyllä usein vastaan hääkirppiksillä ja niillä on niin kova kysyntä, että omistakin pääsisi varmasti helposti eroon.

Meille tulee kolme booliastiaa, joihin kahteen tulee alkoholillinen drinkkisekoitus ja yhteen alkoholiton. Tarkoitus on myös nimetä juomat jotenkin hauskasti morsiammen, sulhasen ja anopin mukaan.

Image: Dust Jacket via Pinterest

Minun ehdoton lempidrinkkini on Moscow Mule. Siitä tehdään usein hieman erilaisia variaatioita ja viimeksi sain Berliinissä aivan täydellisen sekoituksen, joka oli tehty tuoreeseen inkivääriin. Moscow Mule on mausteinen, mutta raikas ja tarpeeksi yksinkertainen moneen makuun.

Sulhanen tykkää GT:stä, mutta sen pysyminen pirtsakkaana saattaa olla kuitenkin haastavaa boolimaljaa ajatellen. Hyvä vaihtoehto olisi myös jonkinlainen sangria. Muutenkin haluaisin ainakin yhteen maljaan värikästä juomaa. GT:stäkin voi tietysti tehdä eri versioita. Esim. Täältä bongaamani karpalo-timjami GT kuullostaa mukavan erilaiselta ja sopisi varmasti hyvin meidän syyshäihin.

Image: A Cosy Kitchen

Suosikkejani alkoholittomaksi vaihtoehdoksi ovat raikas sitruunabooli ja jäätee. Hyvän makuinen alkoholiton janojuoma saisi vieraat varmasti myös nesteyttämään itseään muillakin kuin niillä terästetyillä vaihtoehdoilla.

Image: Anika London via Green Wedding Shoes

Juhlien alussa tarjoillaan tietenkin perinteinen alkumalja, sitten viinit ruoan kanssa ja avecit kahvin seurana. Viiniä, olutta ja siideriä tarjoillaan ruokailun jälkeen baaripöydästä. Olen varannut viineille kivat telineet ja tölkeille ne jo perinteeksi muodostuneet sinkkisaavit. Ajattelimme myös, että olisi kiva hankkia pieniä lasisia Vicky-pulloja sekä joitakin limsoja alkoholittomiksi juomiksi.

Päädyimme jättämään lonkeron kokonaan pois, sillä vaikka se onkin kiva lisä, ystävämme juovat normaalista kuitenkin enemmän viinejä, oluita ja siidereitä. Näillä mennään!

Pohdinnan alla on vielä lähinnä tuo sulhasen booli ja mitä aveciksi. Konjakki oli selvä valinta, mutta koska emme kumpikaan ole erityisiä liköörin ystäviä, tuottaa sen valinta hieman päänvaivaa. Nyt olemme vaiheilleet lähinnä hieman persoonallisemman tyrniliköörin ja perinteisemmän kermaliköörin välillä.

Huhuu!!! Kutsut kulkemaan

Hei ikuisuuksiin! Häät on edelleenkin tulossa, mutta blogin suhteen on ollut hiljaista jo useamman kuukauden. Syynä ovat olleet valtavat työkiireet, hääjärjestelyjen sivullejäänti ja pienoinen kyllästyminen hääintoiluun. Koko ajan olen kuitenkin miettinyt yksityiskohtia ja asiat ovat hoituneet eteenpäin tasaiseen tahtiin.
Innostun helposti uusista asioista ja projekteista, joksi häiden järjestämisenkin voi kai lukea :) Keskityn täysillä aina yhteen asiaan kerralla ja silloin muu jää vähemmälle huomiolle. Blogi-intoilun jälkeen tuli erittäin kiinnostava jakso oman työn parissa ja se vei kaiken huomion ja energian.

Koitan nyt kuitenkin hieman päivitellä kuulumisia!

Meidän ihanat kutsut lähtivät postiin pari viikkoa sitten. Graafikko ystävämme suunnitteli meille ainakin omasta mielestäni aivan mahtavat kutsut. Minimalistiset ja kulmikkaat, kuten teemaan sopii! Ne ovat neliön muotoiset, joissa kulmat taittuvat keskelle. Pääteksti on kortin keskiosassa ja reunoille avautuvissa sivuissa sijaitsee osoite- sekä yhteystiedot. Kortin takana on yleistä infoa juhlasta, siirtymisistä ja majoituksesta. Halusimme kaiken tiedon yhdelle kortille, joten tekstisisältöä piti tiivistää ja miettiä tarkkaan, mikä on olennaista.

Kuoriksi valitsimme hopeiset neliökuoret ja postimerkeiksi Suomen Taiteilijaseuran 150 v. postimerkit.

 Askartelin kutsujen inspiroimana myös samaan tyyliin nenäliinapussukat. Taittelin nenäliinan pieneksi neliöksi n. 5 x 5 cm. Leikkasin hopeisesta kreppipaperista sopivan kokoisen neliön, jonka kulmat taitoin keskelle ja kiinnitin yhteen kuvioteipillä. Laitan nämä koreihin, joihin tulee varmaankin se "onnen kyyneleet"-teksti, mutta itse pussukat eivät vaadi mielestäni mitään muuta.

KUTSUT

Tuntuu jotenkin hassulta, että mitä lähempänä hääpäivä häämöttää, sitä vähemmän stressaan häävalmisteluista. Ehkä tämä kostautuu vielä jossain vaiheessa, toivottavasti kuitenkin ei! Fingers crossed!

Aikataulu on jotakuinkin hoidossa, sormukset tekeillä, puku tekeillä, cateringistä sovittu, asusteet hankittu, kukat tilattu, meikki ja kampaus varattu, bändi ja dj buukattu, videokuvaaja valmiina, vieraiden majoitus hoidettu, askartelut hyvässä vaiheessa, joitakin tarvikkeita varattu vuokraamoista, kutsut suunnittelun alla ja postimerkit ja kirjekuoret ostettuna. Hääintoilun suvantovaiheeseen ja blogihiljaisuuteen on tietysti vaikuttanut myös se, että olen ollut erittäin kiireinen omien töideni suhteen. Kiireessä ei muista murehtia ja stressata jokaisesta yksityiskohdasta.

Kutsuista puheen ollen, en voi vielä paljastaa millaiset meille tulee, mutta olen aivan innoissani graafikon laittamasta luonnoksesta! Hän sovitti hienosti yhteen kaikki toiveemme ja sai silti suunnitella aika vapaasti. Kutsuissamme tullaan näkemään ripaus geometriaa, minimalismia ja tietysti harmaata, valkoista ja mustaa. Minimalistinen tyylisuunta on alkanut viehättää entistä enemmän ja luulenkin, että karsimme ja yksinkertaistamme hieman myös hääkoristelua. Tylsää siitä ei missään tapauksessa tule, sen lupaan!

Image: Ceci New York via Pinterest

Eniten päänvaivaa on aiheuttanut kutsujen teksti. Kahlasin läpi kymmeniä malleja ja yritin yhdistellä niistä meille sopivat lauseet. Pohdimme yhdessä sulhasen kanssa sanamuotoja ja kutsuetikettiä. Luetutin tekstit myös yhdellä kaasoistani ja häneltä sain todella hyviä neuvoja. Koitimme pitää mielessä, että loppupeleissä kyse on informaatiosta ja sen välittymisestä mahdollisimman hienolla tavalla. Päätimme mm. että kaikki tieto tulee yhdelle kortille. Kaasoni on kuulemma useaan kertaan tuskaillut niiden ”aina jonnekin hukkuvien” välilappusten kanssa.

Tekstejä muokatessa meillä tuli sulhasen kanssa pari huvittavaa erimielisyyttä vastaan. Minusta lausahdus ”Sanovat tahdon” on kiva, mutta sulhasen mielestä ihan karsea. Päädyimme aloittamaan kutsun siis ”Olette sydämellisesti tervetulleita vihkiäisiimme…” Vihkiäiset on hieman hassu sana, mutta sopii meidän kutsuun paremmin. Nämä nyt ovat tällaisia makuasioita, joissa toisia pareja miellyttää toinen ja toisia toinen.

Väänsimme hetken myös pukukoodista tai pikemminkin sen ilmoittamisesta kutsussa. Sulhasen mielestä sitä ei tarvitse erikseen mainita. Joo, ei välttämättä ja en usko, että kukaan vieraistamme tulisikaan aivan sopimattomassa asussa. Minusta pukukoodi on kuitenkin kiva lisä ja helpottaa niitä, jotka pähkäilevät, että onko kyse todella rennoista juhlista vai pukeutuvatko kaikki pukuun.

Miten paljon voikaan viilata pilkkua ja vaiheilla, jopa kirjainten kanssa :D

R. S. V. P., joka tarkoittaa vastauspyyntöä ja tulee ranskankielestä répondez s'il vous plait vai V. P. -lyhenne, jota myös käytetään vastauspyynnöstä. Me päädyimme jälkimmäiseen. Se on lyhyempi ja taipuu kortissa paremmin sommittelullisesti. Laitoimme kutsuun myös vastauspyyntöä varten yhteystiedoiksi yhteisen hääsähköpostiosoitteen ja puhelinnumerot. Vanhimmat ihmiset voivat soittaa, mutta uskon monen vastaavan maililla tai suullisesti. En koe tässä digiajassa enää tarpeelliseksi käyttää erillisiä vastauskortteja. Kauniitahan ne ovat, mutta aiheuttavat turhaa vaivaa lähettäjille ja vastaanottajille.

Image:Lauren Vajda via Green Wedding Shoes

Image: Norman's printery via Oh so beautiful paper

Muutenkin koitimme pitää linjaa, vähemmän on enemmän, kuitenkin niin että kaikki tarvittava informaatio tulee sisällytetyksi. Jätimme osan otsikointeja pois ja tiivistimme ohjeita, jotta kaikki mahtuisi kauniisti kaksipuoliseen kutsuun.

Miten ajoissa meinaatte lähettää omat kutsunne? Eräs tuttavani oli jo saanut kutsun kesähäihin!

Pikkukynät

Olen delekoinut onnistuneesti jo joitakin hääaskarteluja lähipiiriini. Silloin tällöin tulee kuitenkin vastaan pientä näpertelyä, johon ehkä vain morsiamen kärsivällisyys riittää :) Vanhempani ovat säästäneet aika paljon minun ja siskoni vanhoja tavaroita. Pengoin heidän varastoaan yhtenä viikonloppuna ja löysin valtavan kasan vanhoja lyijykyniä kouluajoiltamme. No minähän näin tässä potentiaalisen askartelutehtävän ja ilmaiset hääkynät! Lyijykynät olivat tietenkin lähes kaikki eri värisiä ja pituisia. Sahasin ja teroitin ne aluksi suunnilleen saman mittaisiksi. Kokonaisesta kynästä sai aina kaksi pientä kynää.

Hioin pintaa hieman hienolla hiekkapaperilla, jotta maali tarttuisi siihen paremmin. Teippasin päihin suojat maalarinteipistä ja maalasin kynät kahteen kertaan vaalean harmaalla akryylimaalilla. Tein kynille kuivatustelineen styroksin palasta. Aikaa vievää puuhaa, mutta itseäni palkitsee ajatus, että nämäkin kynät olisivat saattaneet lentää roskiin jossain siivouksessa, mutta nyt niillä on uusi elämä meidän hääjuhlassa :)

Jos haluaa päästä huomattavasti helpommalla kannattaa ostaa valmiiksi pieniä kyniä, jotka voi sitten maalata haluamallaan tavalla. 

Ainiin, mihin näitä kyniä tarvitaan? Meille ei välttämättä tule hääbingoa, mutta ainakin jotain täytettäviä papereita ja pöydissä seikkailevat vieraskirjavihkot olisivat kiva lisä ohjelmaan.

Image: LAShepherd

Image: Love vs. Design

Image: Boesner

Kukkakauppa MADONNA

Aiemmin jo kerroinkin erilaisista kokemuksistani parin kukkakaupan suhteen. Luulin joutuvani vertailemaan lukuisia vaihtoehtoja ennen kuin löydän parhaan, mutta jo toinen osoittautui niin hyväksi, että etsinnän saattoi lopettaa saman tien. Odotukseni ylittyivät keskusteltuani Helsingin Rauhankadulla sijaitsevan Kukkakauppa Madonnan floristin Tanjan Styfin kanssa. Madonna oli jäänyt mieleeni Helsingin häämessuilta kauniisti sidotun ja vähän erikoisempia kukkia sisältävän kimpun ansiosta. Ensimmäisellä vierailullani Tanja kuunteli tarkasti toiveeni, jonka jälkeen hän esitteli kuvia tekemistään kimpuista. Tanjan tekemät sidontatyöt ovat raikkaita ja hän on selvästi kuunnellut jokaista morsianta ja heidän yksilöllisiä toiveitaan.

Kukkakauppa Madonna

Kukkakauppa Madonna

Kävimme läpi eri kukkalajikkeiden saatavuuksia, yhteen sopivuutta ja katsoimme myös omia inspiraatiokuviani Pinterestistä. Tanja tunnisti heti, mistä kukista mikäkin kimppu on tehty. Aloimme saman tien ideoimaan kimppuani! Tanja osasi myös neuvoa millaisia tuoksuja eri kukista lähtee. Kukaan morsian tuskin haluaa haista kaalille vaikka kimpussa koreilisi miten kauniita kukkia tahansa.

Kukkakauppa Madonna

Kukkakauppa Madonna

Kukkakauppa Madonna

Haluan oman kimppuni koostuvan pääasiassa valkoisesta ripauksella laventelia ja lilaa sekä purppuraa. Suunnittelimme pääkukiksi neilikoita, hortenssiaa ja oksaruusua. Hortenssiasta löytyy kaunis puhtaan valkoinen sävy, mutta myös sellaiset liukuvärin omaavat ovat todella kauniita. Mietin myös ohdakkeen ja mehikasvin yhdistämistä. Yllä olevissa kimpuissa on mukavasti vaihtelevuutta ja varsinkin tuo puuvillaa sisältävän kimpun luonnollisuus viehättää.

Olen myös täysin ihastunut laventeliin! Laventelihan on voimakkaan tuoksuinen, joten sitä pitää käyttää kohtuudella. Voin ostaa laventelia kuulemma myös niputtain muuhun hääkoristeluun.
Tämä tuntuu hyvältä vaihtoehdolta, sillä haluan viherkasviasetelmieni joukkoon rentoja, muuteman kukan, maljakkoasetelmia. Voimme koostaa nämä vapaasti yhdessä kaasojen kanssa.

Kukkakauppa Madonna

Kukkakauppa Madonna

Päädyin tilaamaan myös pääkranssin. Äidilläni oli omissa häissään aikoinaan kukkakranssi ja se tuntuu nyt myös itselleni sovivalta ja ajankohtaiselta. Kukkakranssin ei tarvitse olla aivan näin muhkea kuin kuvassa, mutta haluan siihen kuitenkin pienten ja isompien kukkien vaihtelua. Laventeli ja erilaiset marjakasvit tuovat myös kivasti syksyistä fiilistä.

Kukkakauppa Madonna

Kaasoille suunnittelimme hiuskukkia samoista kukista kuin kranssini, mutta pienemmässä mittakaavassa. Odotan innolla millaiset ihanuudet Tanja heille loihtii.

Kukkakauppa Madonna

Kukkakauppa Madonna

Kukkakauppa Madonna

Sulhasen vieheen pohjan teen osittain itse, johon floristi sitten liittää kukkaosion. Muihin vieheisiin ei näillä näkymin tule kukkia ollenkaan vaan ne askarrellaan pienistä köydenpätkistä :)

Poimin tähän postaukseen suurimman osan kuvista Madonnan facebook -sivuilta. Heillä on myös  verkkokauppa, josta näkee heti suuntaa antavia hintoja. Itse luen plussaksi valmiiksi räätälöidyt hääkukkapaketit, joista jokainen voi valita mieleisensä budjetin ja kukkaintoilun mukaan.

Millaisista hääkukista muut morsiammet haaveilevat ja oletteko jo päättäneet omat kimppunne?
Pitäisikö äideille tulla myös jonkinlainen viehe/rannekukka ja miten aiotte hoitaa hääpaikan/kirkon kukkakoristelut?

Kukkientäyteistä kevättä kaikille!

Kukkaterveiset Berliinistä!

Viimeisestä kirjoituksesta on vierähtänyt luvattoman pitkään! Olen ollut todella kiireinen ja hääjärjestelyt ovat joutuneet hieman sivummalle. Olen viettänyt nyt muutaman päivän Berliinissä.
Täällä on jo kevät hieman pidemmällä ja eillen pääsin ihastelemaan kukkien väriloistetta Prenzlauer Bergissä. Lauantaisella kävelyllä mukaan tarttui monta hyvää ideaa hääkimppuun.

Ennen matkalle lähtöä kävin kyselemässä parista eri Helsingin kukkakaupasta hääkimppuvaihtoehdoista. Sain aivan järkyttävän huonoa palvelua ensimmäisestä liikkeestä ja toisesta taas niin hyvää, että uskon tilaavani kukat sieltä. Liikkeissä on niin suuria eroja, että on vaikea uskoa niiden edes toimivan samalla alalla. Ensimmäisessä kaupassa minua kehotettiin tulemaan takaisin kolme viikkoa ennen häitä. Myyjä ei muistanu, mitä kukkia syyskuussa on tarjolla, eikä vaivautunut esittelemään niitä, joita on aina saatavilla. Minusta tuntui, että joudun asiakkaana kaivelemaan ne tiedot, joita myyjän olisi pitänyt minulle tarjota. En viitsinyt edes kysellä kuvia mallikimpuista tällaisen "palvelun" jälkeen.

Toiseen liikkeeseen ennätin matkalle lähtöä edeltävänä päivänä. Floristi otti minut iloisesti vastaan ja esitteli heti koneeltaan kuvia tekemistään hääkimpuista. Hän ehdotti ihania kukkayhdistelmiä ja sai heti kiinni tyylistäni ja refenrenssikuvistani. Hän tiesi myös huomauttaa millaiset kukat kannattaa jättää kimpusta pois vääränlaista tai liian voimakasta hajua aiheuttavina. Itse en tällaista olisi edes osannut kysyä!

Haluaisin kimppuuni ainakin valkoisia neilikoita ja ripauksen lilaa väriä. Siinä saisi olla myös rouheutta, kuten ohdakkeen kukkia, mehikasvi tai oksia. Haluaisin päähäni kukkakranssin. Toisaalta korukranssitkin ovat todella kauniita ja olen jo aloittanut sellaisen näpertelyn. Ehkä käytän toista päivällä ja toista illalla! Kaasoille ideoimme hiuskukkia samanlaisista kukista kuin kimpussani, mutta niin että jokaisella olisi hieman erilainen asetelma. Vieheet ovat vielä suunnittelun alla ja en ole varma tullaanko niissä näkemään kukkia ollenkaan.

Markkinoilla oli myynnissä huumaavan tuoksuista laventelia, jota itse haluaisin jotenkin yhdistää hääkukkiin ja koristeluun. Laventeli on myös ihana vaihtoehto riisille, jos haluaa heittää jotain kirkon portailla.

DIY paperipussien nimikointi

Meille tulee ehdottamasti karkkibuffa. Aiemmin jo esittelin hieman astioita, joista sen aion koota. Irtokarkit ovat heikkouteni! Voisin luopua leivonnaisista, sipseistä, jäätelöstä ja kaikista muista herkuista kokonaan, mutta irtokarkeista en missään tapauksessa :) 

Olen siis intohimoisesti suunnitellut karkkibuffan ulkomuotoa ja oheistarvikkeita. Ostin hopea-valkoraidallisia paperipusseja facebookin hääkirppikseltä. Olin ihastellut myös Etsyssä myytäviä nimikoituja paparipusseja. Niiden tilaaminen olisi vain tullut suhteettoman kalliiksi. 

Sain ajatuksen, että voisin nimikoida pussit itse. Ensin etsin paikkoja, jossa voisin teetättää meille oman leimasimen. Leimasimen teetättäminenkään ei ole mitään halpaa puuhaa, joten päädyin ostamaan valmiita kirjaimia ja numeroita sekä mustan mustetyynyn. Näitä voi käyttää muussakin koristelussa.

Laitoin aina leimatessa pussin väliin paperinpalan, jotta muste ei painaudu läpi toiselle puolelle.

Hidasta puuhaahan tämä on, mutta samalla voi vaikka suunnitella ja kuunnella hääjuhlan biisilistaa!

10 tehty 80 jäljellä...

Lisäyksenä vielä, että ei olla Yoko & John :D Tarkoituksena on vaan ainakin vielä pysytellä osittain anonyyminä.

GLITTERPÖYTÄNUMEROT

Halusin meidän pöytäkoristeisiin vähän bling blingiä. En ole muuten mikään glitterin suurkuluttaja, mutta ajattelin, että meidän teollisuushenkinen juhlatila tarvitsee hieman säihkettä. Sulhanenkin näytti vihreää valoa glitterpöytänumeroille.  Alunperin tarkoitukseni oli tehdä pahviset pöytänumerot aivan alusta lähtien, mutta bongattuani nämä valmiit pohjat alesta säästyi taas hieman aikaa. 10 cm korkuiset pahvinumerot on ostettu Sinellistä. Maalasin numerot ensin mustiksi. Jos glitteriä irtoaa, ei se näytä niin pahalta alta pilkottavan värin ansiosta. Tietysti parasta olisi maalata numerot mahdollisimman samansavyisellä maalilla. Valkoinen maali oli loppunut, joten en voinut sekoitella harmaata ja hopeamaalia en halunnut ostaa vain tähän projektiin.

Maalasin numerot ensin siis mustalla akryylimaalilla. Annoin maalin kuivua, jonka jälkeen sivelin numeroon Eri Keeperiä ja ripottelin glitteriä heti liima-alueelle. Yleis- ja puuliima käyvät aivan yhtä hyvin. Liima kuivuu aika nopeasti, joten huomasin, että helpointa on glitteröidä alue tai sivu kerrallaan. Heti glitterin ripottelun jälkeen voi ravistella ylimääräiset hileet pois. Kannattaa pitää alla paperia, jonka keskelle on tehty taitosura. Tämän avulla saa helposti kaadettua ylimääräisen glitterin takaisin rasiaan. Jos haluaa tuplavarmistaa glitterin pysymisen voi pintaan laittaa vielä spraylakkaa.

Pohjaan kannattaa liimata coctailtikku tai pala grillitikkua, jotta numeron saa pysymään tukevasti alustassaan. Itse laitan numerot kukkaruukkuihin, mutta niille voi keksiä lukemattomia muitakin paikkoja. Pahvinumerot ja kirjaimet ovat kyllä aivan mahtavia, sillä ne voi päällystää mitä erilaisimmilla materiaaleilla, kuten helmillä, niiteillä, höyhenillä, silkkikukilla, kankaalla, kaarnanpaloilla, tikuilla, korkeilla, nuppineuloilla, napeilla, paperilla, vain mielikuvitus on rajana.

SORMUKSET

Tavattiin eillen meidän kultaseppä. Heti aluksi hän tarkasti sormustemme koot, sitten päästiin itse suunnitteluvaiheeseen :) Olimme jo aiemmin käyneet keskustelua ja lähettäneet referenssikuvia, siitä millaiset sormukset haluaisimme. Kultaseppämme esitteli kattavasti erilaisia sormukseen liittyviä mallivaihtoehtoja, kuten reunan muotoja, istukan kiinnityksiä, timanttien muotoja ja hintoihin vaikuttavia tekijöitä.

Kultasepällä oli sulhasta varten pari titaanista esimerkkisormusta. Hän kertoi myös, että titaani tummuu jonkin verran käytössä ja on muutenkin sävyltään sameampi kuin esimerkiksi teräs. Emme olleet edes ajatelleet terässormusta vaihtoehdoksi ennen tätä. Oli kiinnostavaa saada tietää, että esimerkiksi Damastiteräs on vanha viikinki- ja samuraimiekkojen valmistusmateriaali. Se on todella kestävää, eikä ruostu käytössä.

Image: Green lake jewelry

Myös tavallinen korkealaatuinen teräs on hyvä vaihtoehto titaanille tai palladiumille. Sulhanen päätyikin aika nopeasti teräksiseen versioon. Alkupohdintojen perusteella hänelle tulee leveä, kulmikasreunainen terässormus, jossa päällinen on harjattua ja reunat kiillotettua pintaa. Valkokulta ei käy sulhasen sormukseen, koska se ei ole tarpeeksi kestävää hänen harrastuksiinsa :D

Image: Raining hot coupons

Minullakin oli aika selkeä visio sormuksestani. Toin mukanani isoäitini kultaiset vihki- ja kihlasormuksen sekä isoisäni vihkisormuksen. Kaikki ovat 18 karaatin keltakultaa. Sormuksien yhteispaino on n. 7 g. Sovimme kultasepän kanssa, että kaikki nämä sormukset sulatetaan ja niistä valetaan uusi sormus. Haluamani sormuksen saa parhaiten työstettyä kuulemma juuri sulattamalla. Sormukseni painoksi tulee ehkä n. 3 g, mutta kultaa tarvitaan valutyöhön aina enemmän kuin lopullisen sormuksen painon verran. Valusta jäänyt kulta palautetaan tai hyvitetään sitten työn hinnassa.

Haluan sormukseeni pienen baguette-hiotun timantin. Suunnittelin, että se tulee pitkittäin sormukseen nähden, jolloin vihkisormus istuu hyvin kihlan viereen. Koska kihlasormukseni on valkokultainen, halusin vihkisormukseenikin edes vähän valkokultaa. Sovimme, että timantin istukka tulee valkokullasta. Valitsin istukalle sivusta katsottuna kolmiomaisen mallin. Minua ei haittaa sekoittaa kahden väristä kultaa. Molemmat sormukset tulevat kantamaan rakkaita muistoja ja ovat siksi täydellisiä yhdessä.
Meillä oli kultasepän kanssa niin selvät sävelet, että tapaaminen sujui todella nopeasti. Tuntuu hienolta saada uniikkisormukset, joihin on pystynyt vaikuttamaan aivan alusta lähtien!

Image: Vale Jewelry

Image: Lang Antiques

Kotiin tultuamme aloin kuitenkin vaiheilemaan, että olisiko suora istukka sittenkin kivempi ja miten timantti yksityiskohtaisesti istutetaan sormukseen. No, laitoin kultasepälle heti viestiä epäröinneistäni. Yksityiskohtia ehtii onneksi vielä miettiä ja muuttaa, sillä ei hän sormusta yhdessä yössä tee :) Onkohan bridezilla nostamassa päätään...

UNELMIEN POLTTARIT

Sain unelmien polttarit -haasteen Vuodet vieriä saa -blogin Katriinalta. Haasteen on kehitellyt Our love is a diamond -blogin Marija. Odotan ja jännitän omia polttareitani jo nyt.

Image: Our love is a diamond

1. Kolme kaasoani ovat vastuussa polttareiden järjestämisestä. Tarkemmin kaksi parasta ystävääni ja pikkusiskoni. Kaksi rämäpäätä ja yksi järjen ääni :D

2. Teen kaasoille listan osallistujista. Uskoisin että listalle päätyy noin 10 kaveriani.

3.  Odotan toimintaa, hemmottelua, heittäytymistä ja ihanaa ydessäoloa.

4.  Aah, kiitos kysymästä! Tämän osionhan olen jo suunnitellut melkein valmiiksia. Heh, ei nyt sentään. Luotan mahtaviin kaasoihin ja heidän villeihin ideoihinsa. En kieltäytyisi polttareista ulkomailla, mutta haluaisin myös, että kukaan ei jää pois kustannusten takia.
Toivon, että polttarit pysyvät yllätyksenä ja minut kaapataan mukaan heti aamulla.
Haluaisin ihanaa hemmottelua, kuten kauneushoitoja, meikin ja kampauksen. Olen laiska kokeilemaan uusia hiustyylejä ja meikkinikin on lähes aina sama.

Image: Examiner

Jokin teema voisi olla kiva ja polttarirekvisiittaa saa kyllä olla, mutta ei mitään täysin mautonta. Punk-, grunge-, hippi- ja leffateemat ovat kaikki hyviä (oikein toteutettuna). Sulhasen siskon polttareissa hänelle toteutettiin pin up -kuvaus. Kuvat teetettiin huomenlahjaksi. Kuvauksia oli hauska seurata vierestä ja kaikki viihtyivät studiolla hyvin huudellen morsiammelle poseerausvinkkejä. Tämä olisi vähän oman mukavuusalueen rajoilla (lähinnä poseerausilmeiden kavalkadin takia), mutta aika hauska ns. villikortti. Voisihan sen toteuttaa myös enemmän fashion-kuvauksena.

Image: Hedi Slimane

Image: Kate Moss, Topshop, 2009 via Refinery 29

Haluaisin kyllä tehdä jotain hurjempaa, mihin yleensä vain polttareissa on mahdollisuus, esimerkiksi tandemlaskuvarjohyppy, joku seikkailu-/esterata, nousuvarjoilu, venesafari, ralliajo, carting, paintpall tai vastaavaa. Minulle tulee todella helposti mustelmia, joten toivon, että polttarit on hyvissä ajoin ennen häitä :) Myös jo useisiin polttareihin kuuluva tankotanssi tai ilmajooga ovat kiinnostavia vaihtoehtoja. Olisi mukavaa, että ainakin johonkin aktiviteettiin voisi koko ryhmä osallistua.

Image: Long Distance Loving

Toivoisin hyvää brunssia tai piknikkiä kohelluksen välissä ja skumppaa sekä muita virvokkeita päivän mittaan. Illalla olisi ihanaa pukeuta todella bling blingisti, syödä hyvin ja ottaa yöelämä haltuun. Viininmaistelu- tai drinkkikurssi sopisivat myös hyvin polttari-iltaan. Hulluja ideoita olisivat suosikki artistin tai bändin yksityiskeikka tai polttarit festareilla Kate Mossin tyyliin.

Image: Paul Gilham/Getty Images Europevia Zimbio

Morsiussaunakin kiinnostaa, mutta en tiedä mihin väliin sen saisi ympättyä. Ehkä jopa aamuun!
Olisi myös mukavaa päätyä ainakin osalla porukasta samaan paikkaan yöksi. Voitaisiin nukkua siskonpedissä ja sitten aamulla naureskella edelliselle päivälle tai parhaimmassa/pahimmassa tapauksessa jatkaa "reissua".

Image: Saint Laurent via Marina Monroe

Image: Bruce Weber, W Magazine via Style Frizz

5. En halua tulla nolatuksi, vaikka varmasti pystyisin vetämään sellaisenkin ohjelmanumeron läpi. Voin pukeutua rooliasuun, mutta en halua hiihtää Narinkkatorilla Marjaliisa Kirvesniemenä tai myydä kortsuja Viikkarin terminaalissa Tuksuksi pukeutuneena. En myöskään laula, joten karaokessa tulisi varmaan oikeasti itku. 

Harrastan itse thainyrkkeilyä, joten kamppailulajeihin liittyvät jutut tuntuisivat vähän tylsiltä. Minulla on myös lievä korkean paikan kammo, joten en missään nimessä hyppäisi benjihyppyä. Se narun päässä jojoilu näyttää niin kauhealta aivojen linkoukselta ja kropan repimiseltä :O Laskuvarjohyppy on fine, koska siinä korkeus on niin käsittämätön, että antaa mennä vaan. Outoa vai mitä?! 

Yksi kaasoista uhkaili stripparilla, heti sen jälkeen kun olin häntä kaasoksi pyytänyt! Stripparille EI, jos se ei ole Matthew McConaughey, haha.

Image: The Highlander NYC

Haastan Somewhere only we known kertomaan unelmien polttareista ja
Matkahäät fiilistelemään millaiset unelmien polttarit olisi itse suunnitellut!

UNELMA TUHKIMOTARINASTA!

Kerroin vähän aiemmin kuinka kiertelin siskoni kanssa suurimman osan Helsingin hääpukuliikkeitä läpi löytämättä sitä oikeaa. Vertailtuani sovittamiani pukuja ja Pinterestin inspiskansiota, saatoin vain todeta, että eihän sitä minun täydellistä pukua ole edes olemassa, SE PITÄÄ TEHDÄ!

Olen kotikulmillani Vallilassa kävellyt lukuisia kertoja aivan ihanan ompelimon ohi. Ikkunan takaa olen ihastellut taidokkaasti toteutettuja yksilöllisiä hää- ja juhlapukuja. Siskoni vielä kyläillessä olimme jälleen kerran kävelemässä liikkeen ohi. Näin ikkunan mallinukella koristevyön, jollaisen haluaisin pukuuni. Hetken mielijohteesta astuimme sisään ja Ateljé Tuhkimotarinan upea Heidi otti meidät iloisesti vastaan.

Meinasin vallan unohtaa, että olin tullut kyselemään vain vyöstä. Vähän epäröiden tiedustelin myös puvun teetättämisestä. Olin jotenkin siinä uskossa, että hääpuvun teettäminen on todella kallista suhteessa valmispukuihin ja ns. tavoittamattomissani. Tämän takia alunperin edes lähdin valmispukujen sovituskierroksille. Yllätyin todella positiivisesti kilpailukykyisistä hinnoista. Heidi kertoi hyvin kattavasti puvun suunnittelu- ja toteutusvaiheista sekä hinnoittelusta ja pyysi lähettämään referenssikuvia sähköpostiinsa.

Laitoin Heidille innoissani kuvia ja kerroin suunnitelmistani jääden odottamaan vastausta. Sain sen super nopeasti :) Heidi oli innostunut mallista ja kuvista niin paljon, että alkoi piirtämään pukua heti seuraavana päivänä! Kävin katsomassa hänen tekemäänsä luonnosta ja se oli juuri sitä mitä haluan <3
Olin niin onnessani, että minulla olisi mahdollisuus toteuttaa täydellinen puku-unelma ja samalla tukea kotimaista työtä ja osaamista. En uskaltanut aivan heti hihkua, että joo tämä se on, milloin aloitetaan!

Image: Ateljé Tuhkimotarina

Halusin antaa näin suuren päätöksen hieman hautua. Jonkun ajan kuluttua oli kuitenkin pakko päästää into valloilleen ja  mennä sopimaan työstä! Nyt mitat on jo otettu ja odottelen proton sovitusta. Tuntuu, että tämä oli todellakin se ainoa ja oikea vaihtoehto.  Vaikka olen selaillut toinen toistaan kauniimpia pukuja lehdistä ja netistä, on se Tuhkimotarinassa valmistuva yksilö mielestäni kaikkein täydellisin ja omin.

En halua paljastaa puvun mallia tai yksityiskohtia, jotta läheiseni näkevät sen ensimmäisen kerran vasta hääpäivänä, eivätkä saa nyt liikaa vihiä tyylistä. Tämän takia en aiemmissa postauksissakaan liittänyt aivan unelmapukuni kaltaisia referenssikuvia tänne blogiin.

Heidi ratkaisi myös "jotain sinistä"-ongelmani kertomalla, että puvun merkkilappuun tulee sininen yksityiskohta. Täydellistä! Ateljé Tuhkimotarinan blogi löytyy täältä. Iik, en malta odottaa, kohta pääsee sovittelemaan!

Image: Ateljé Tuhkimotarina